Posted by & filed under Uncategorized.

Katso taulukko Helsingin virastojen ja liikelaitosten tietojärjestelmistä, sekä luettelosivu kaupungin virastojen tietojärjestelmäluetteloista ja tietojärjestelmäselosteista.


Mitä kaikkea dataa kaupungin organisaatiosta löytyy? Tämä kysymys on vaivannut minua jo pidemmän aikaa, mutta vastaus tuntuu luisuvan käsistä, kuin saippua, eikä kokonaisuuteen oikein saa otetta.

 

Taannoin avasin englanninkielisessä blogissani julkishallinnon tietovarantojen kategorisoinnin ongelmaa. Olisi hienoa, jos olisi olemassa jokin yleinen luokittelu (keltainen palkki), jolla yksittäiset datasetit (vihreä palkki) voitaisiin yhdistää niitä hyödyntäviin sovelluksiin (sininen palkki).

 

Brett Camperin toteuttama Puut lähelläsi (Trees Near You) -palvelu sai kunniamaininnan New Yorkin kaupungin avoimen datan hyödyntämiseskilpailussa 2010. Ilmainen iPhone-sovellus kertoo käyttäjälle sijainnin perusteella tietoja yli 500 000 elävästä puustä New Yorkin kaupungissa. Sovellus yhdistelee puhelimesta saatavaa GPS-sijaintitietoa, Wikipedia-artikkeleita puulajeista ja kaupungin avoimesti julkaisemaa puurekisteriä. Tämä on kuvaava esimerkki siitä, kuinka paljon potentiaalisesti hyödyllistä dataa on olemassa mutta jonka olemassaoloa ei yleensä tule ajatelleeksikaan.

Käytännössä kaikki maailmalla olevat kaupunkien datakatalogit listaavat ainoastaan jo avoimena olevia datasettejä, mutta mistään ei tunnu löytyvän näkemystä siitä kokonaisuudesta, mitä tietovarantoja kaupungeilla on hallussaan (vaikka ne eivät vielä olisi avoimia). 

Datan uudelleenkäytön ja myös datajournalismin näkökulmasta olisi hyödyllistä, jos voitaisiin luoda kaupunkien tietovarantoihin selkeä yleiskatsaus ja otsikointi, joka kattaisi ne hyvinkin erilaiset aineistot, joita kaupungit organisaatioina hallinnoivat. Tämä helpottaisi tietopyyntöjen tekemistä ja ylipäätään orientoisi datan uudelleenkäyttäjät ajattelemaan laajemmin uudelleenkäyttömahdollisuuksia.

Datajournalismin kurssin puitteissa Annika teki toiveita herättävän löydön Helsingin kaupungin osalta, hän löysi kaupungin tietojärjestelmäluetteloita listaavan sivun.

Kyseiseltä sivulta voi virastokohtaisesti ladata luettelon kyseisen viraston käytössä olevista tietojärjestelmistä. Luetteloiden ajantasaisuus herättää kysymyksiä, koska kaikki kokeilemani noin 5 kpl oli päivätty joko vuonna 2001 tai 2002.

Sivulla on linkitettynä yli 30 tietojärjestelmäluetteloa (word-tiedostoja). Toiset luetteloista sisältävät vain muutaman tietojärjestelmän, mutta monet yksittäisistäkin luetteloista ovat monen sivun mittaisia. Makupalana kokonaisuudesta kopioin oheiseen Google -taulukkoon tiedot kahden viraston (Kaupungin kanslia ja Rakennusvirasto) tietojärjestelmistä. Näissä kahdessa virastossa oli siis vuosituhannen alussa käytössä yhteensä noin 40 luetteloitua tietojärjestelmää. Näin voidaan arvioida, että kaupungilla kokonaisuudessaan on käytössään kenties yli 500 järjestelmää, joista suurin osa sisältää potentiaalisesti datajournalisminkin kannalta hyödyllistä tietoa.

Joitain itseäni kiinnostavia poimintoja näiden kahden viraston tietojärjestelmäluetteloista

  • Helsingin kaupungin kunnalliskalenteri – Kaupungin hallinnon rakennetta kuvaava hakuteos
  • Asiahallintajärjestelmä – Seurata kaupunginkansliassa valmisteltavien asioiden käsittelyn etenemistä kaupunginhallinnossa 
  • Katurekisteri – Katualueiden hallinta
  • Konsulttirekisteri (tulossa) – Tiedonhaku
  • Patsasrekisteri – Valvonta

Ja kyllä – myös Helsingin kaupungista löytyy puurekisteri, tarkemmin ottaen Rakennusvirastolta löytyy puiden kuntoseurantaan tarkoitetut Katupuurekisteri ja Puistopuurekisteri!

PS: Jos aihe kiinnostaa ja mietit, mitä muuta kaupungin datalla voisi tehdä, kun “puut lähelläsi” puhelinsovelluksen, niin suosittelen tutustumaan esimerkiksi professori Geoffrey Westin ajatuksiin:  New York Times 17.12.2010 – A Physicist Solves the City ja TED Talks heinäkuu 2011 – The surprising math of cities and corporations.

 

Leave a Reply

  • (will not be published)