Datajournalismi.fi

Tapaaminen järjestetään lauantaina 31.3. klo 14:00 alkaen Cafe Lasipalatsin yläkerrassa olevassa "kohtaamispaikka" -tilassa. Se ei ole virallisesti auki lauantaina, mutta auassa on silti rauhallisia pöytiä ja tuoleja, sekä toimiva wlan-verkko. Tapaamisiin!

Ensimmäinen Datavaalit 2012 -suunnittelukokous järjestetään Helsingin keskustassa lauantaina 31.3. (etäosallistuminen Skypen kautta) Tarkkaan kellonaikaan pääset vaikuttamaan äänestämällä tämän Doodle -linkin kautta.

Yhteyshenkilö: Antti Poikola antti.poikola[a]gmail.com, +358 44 337 5439, Skype: antti.poikola

Mikä Datavaalit 2012?

Syksyn ja kevään mittaan on useiden eri tahojen kanssa kehitelty Datavaalit 2012 -ideaa. Hyvissä ajoin ennen kunnallisvaaleja (Vaalipäivä 28.10.2012) aletaan keräämään ja julkaisemaan yhteen paikkaan keskitetysti helppokäyttöisessä muodossa vaaleihin liittyvää avointa dataa.

Datavaalit 2012 on yhteinen nimi monien toimijoiden monenlaiselle dataan ja kunnallisvaaleihin liittyvälle toiminnalle. Suurin osa tekemisestä on eri tahojen omista intresseistä syntyvää toimintaa, eikä mitään keskuskomiteajohtoista hankejurotusta. Kaikille yhteisenä palveluna tarjotaan Datavaalit 2012 -sivusto, joka on kunnallisvaaleihin tähtäävä kunnallisidatan scrappaus- ja julkaisukokonaisuus, jonka ensisijaisena kohderyhmänä olisivat datajournalistit ja avoimen demokratian sovellusten kehittäjät. Keskeisen infran, kuten scrapatun datan hostaus, rajapinnat, hakukatalogi yms. kehittäminen muokataan projektiehdotukseksi, jolle haetaan rahoitus media- ja muilta partnereilta.

Katso lisää yhteiskehittelydokumentista http://bit.ly/datavaalit

Miksi Datavaalit 2012?

1. Yksittäiset datajournalisti ja sovelluskehittäjät pääsevät helposti käsiksi suureen määrään vaaliaiheista dataa (ehdokastietoja, demokrafista dataa kunta- ja äänestysaluerajoja, aikasarjadataa edeltäneistä vaaleista...)
2. Datavaalit 2012 toimii yhdistävänä nimenä, joka kytkee löyhästi eri toimijat yhteen verkostoksi, josta löytyy helposti apua datan käsittelyyn ja myös datajournalistiset jutut saavat suurempaa julkisuutta.
3. Mediatalot pääsevät kevyesti tutustumaan datajournalismin maailmaan ilman, että omaa IT-yksikköä tarvitsee häiritä. Myöskin vaaleihin liittyvät perus datavarannot tulevat käytettäväksi ilman omia mittavia investointeja datan keräämiseen ja siivoamiseen.
4. Samalla luodaan avoimen datan infrastruktuuria, joka palvelee yhteiskunnallista keskustelua, datajournalismia ja muitakin tarkoituksia myös vaalien jälkeen. Eikä demokratian uudistumista ja hallinnon läpinäkyvyyden lisääntymistä sovi unohtaa.

Mitä on jo tehty?

Datavaalit 2012 on sovittu toukokuun HsOpenin teemaksi, siihen mennessä saitti pystyssä ja ensimmäiset datat julki. Idea on mukana Sitran Uusi Demokratia -foorumin mahdollisesti rahoitettavien hankkeiden listalla, Kansanmuisti ry. hakee Sitralta tukea infran rakentamiseen, tätä hakemusta muokattaneen 31.3. tapaamisessa. Aiheesta on puhuttu monien eri medioiden edustajien kanssa (mm. YLE, Hesari, Suomen Kuvalehti, STT-Lehtikuva) ja uusiakin tapaamisia on sovittu - yleinen vastaanotto on ollut positiivista ja hankkeelle on mahdollista saada myös mediataloja sponsoriksi, kunhan on konkreettinen ehdotus. Datan toimittajia ja tietolähteitä on kartoitettu, mutta ei vielä lähestytty.

EDIT: 21.3 lisäsin ensimmäisen kokeiluni Gephillä tehdystä verkostograafista

Helsingin kaupungin virastoilla ja liikelaitoksilla on käytössään yhteensä noin 700-1000 eri tietojärjestelmää. Nyt niistä 578 kappaletta on listattuna yhdessä Google Docs -taulukossa ( http://bit.ly/hki_jarjestelmat ).

Olen kerännyt tietoja ymmärtääkseni paremmin, mitä kaikkea tietoa kaupunkiorganisaatio tuottaa. Ajatukseni on, että näkymä tietoon tarjoaa uudenlaisen näkymän myös itse kaupungin toimintaan.

Nyt haasteenani on, että pitäisi kehittä jonkin malli, missä saa yhdellä tai muutamalla silmäyksellä kokonaiskuva kokonaisuuteen. Voisiko jokin verkostograafi toimia?

Kuva: Noin 560 Helsingin tietojärjestelmää asiasanoituksen perusteella toisiinsa linkitettynä, kuvasta on merkitty terveyteen liittyvien järjestelmien klusteri, joita löytyy mm. työterveyslaitokselta ja terveyskeskukselta.

Kaikki ideat tervetulleita!

30 poimintaa

Tässä 30 enemmän tai vähemmän satunnaista itseäni kiinnostavaa poimintaa massiivisesta listasta. Koko lista (josta tosin puuttuu vielä muutama virasto) on täällä.

Mistä kaikki alkoi?

Marraskuun lopussa 2011 olin saanut vihiä (ks. kirjoitus Datan kaupunki), että Helsingin kaupungin virastojen ja liikelaitosten tietojärjestelmät löytyvät listattuna yhdeltä sivulta. Valitettavasti järjestelmäluettelot eivät olleet ajantasalla, joten tein kirjaamon kautta seuraavanlaisen tietopyynnön.

30. lokakuuta 2011 16:06

Pyydän saada massaluovutuksena ajantasaiset tietojärjestelmäluettelot Helsingin kaupungin eri virastojen ja yksiköiden käytössä olevista tietojärjestelmistä, sekä julkisuuslain mukaiset tietojärjestelmäselosteet kustakin tietojärjestelmästä.

Oheisella sivulla http://www.hel2.fi/tietojarjestelma on luetteloitu tietojärjestelmiä virastoittain, mutta kaikki kokeilemani tiedostot on päivätty joko vuosina 2001 tai 2002, mikä herätti epäilykseni niiden ajantasaisuudesta.

Muutaman päivän päästä sain tietopyyntööni seuraavan vastauksen.

10. marraskuuta 2011 15:45

Hei, ehkä olette jo saanutkin vastauksen kysymykseenne liittyen Helsingin kaupungin tietojärjestelmäluetteloihin. Tässä kuitenkin vielä varmuuden vuoksi tietoa asiasta.

Helsingin kaupungin tietojärjestelmäluettelot eivät valitettavasti ole tällä hetkellä ajan tasalla. Virastoihin ja liikelaitoksiin tullaan olemaan yhteyksissä luetteloiden saamiseksi ajan tasalle kaupungin Internet-sivuille.

Vielä hieman myöhemmin kaupungin tietohallintopäällikkö soitteli ja kiitti haastavasta, mutta mielenkiintoisesta tietopyynnöstä. Hän kertoi, että kaikkien virastojen tietohallinnot ovat itsenäisiä toimijoita ja tämän takia edes hänellä ei ole aivan tarkkaa ja kattavaa tietoa siitä, mitä kaikkia järjestelmiä eri virastoilla on käytössään. Tietohallintopäällikkö esitti arvioksi koko kaupungin järjestelmien määrästä noin 1000.

Aloin saada kirjaamosta sähköpostitse virasto kerrallaan tietojärjestelmäluetteloita, joita sitten harmonisoin yhteen taulukkoon. Nyt on edetty siihen pisteeseen, että suurin osa tiedoista on koossa ja kokonaisuudesta pitäisi saada ote jonkinlaisen visualisaation avulla. Mitä ehdotatte seuraavaksi? 

Tämä tapahtuma voisi kiinnostaa datajournalistejakin!

Aalto yliopistolla (kauppiksen rakennuksessa) pidetään keskiviikkona 30.11. klo 15-18 työpaja, jonka tavoitteena on saattaa suomalaisia avoimen tiedon yhteisöjä yhteen ja luoda keskustelua siitä, millaisia yhteisiä intressejä eri tahoilla voisi olla. Tilaisuuden koollekutsujana on Open Knowledge Foudation (OKF) ja lisätietoja löytyy osoitteesta:

http://fi.okfn.org/2011/11/11/ok_suomi_meetup/

Ohessa on Helsingin Sanomien uutispäällikkö Samuli Leivonniemen esitys, joka pidettiin Aalto-yliopistossa 5.4. järjestetyssä "Avoin tieto ja World Wide Web tietoyhteiskunnan palveluksessa" -tapahtumassa.

Esityksessä Leivonniemi perustelee muun muassa, miksi mediatalon kannattaa julkaista omaa dataansa: "Jos joku ei usko meitä, hän voisi uskoa meidän dataa".

Videon on kuvannut ja julkaissut Jarmo Lahti (Infocrea), muut saman tilaisuuden videoinnit ja hieman kommentteja löytyy tästä Qaiku-ketjusta. 

Esityksen kalvot: http://www.seco.tkk.fi/events/2011/2011-04-05-yhdistetty-avoin-tietoyhteiskunta/esitykset/Leivonniemi.pdf

Avoin tieto 2011-04-05 Samuli Leivonniemi HS from Infocrea on Vimeo.

Katso taulukko Helsingin virastojen ja liikelaitosten tietojärjestelmistä, sekä luettelosivu kaupungin virastojen tietojärjestelmäluetteloista ja tietojärjestelmäselosteista.

Mitä kaikkea dataa kaupungin organisaatiosta löytyy? Tämä kysymys on vaivannut minua jo pidemmän aikaa, mutta vastaus tuntuu luisuvan käsistä, kuin saippua, eikä kokonaisuuteen oikein saa otetta.

Taannoin avasin englanninkielisessä blogissani julkishallinnon tietovarantojen kategorisoinnin ongelmaa. Olisi hienoa, jos olisi olemassa jokin yleinen luokittelu (keltainen palkki), jolla yksittäiset datasetit (vihreä palkki) voitaisiin yhdistää niitä hyödyntäviin sovelluksiin (sininen palkki).

 

Brett Camperin toteuttama Puut lähelläsi (Trees Near You) -palvelu sai kunniamaininnan New Yorkin kaupungin avoimen datan hyödyntämiseskilpailussa 2010. Ilmainen iPhone-sovellus kertoo käyttäjälle sijainnin perusteella tietoja yli 500 000 elävästä puustä New Yorkin kaupungissa. Sovellus yhdistelee puhelimesta saatavaa GPS-sijaintitietoa, Wikipedia-artikkeleita puulajeista ja kaupungin avoimesti julkaisemaa puurekisteriä. Tämä on kuvaava esimerkki siitä, kuinka paljon potentiaalisesti hyödyllistä dataa on olemassa mutta jonka olemassaoloa ei yleensä tule ajatelleeksikaan.

Käytännössä kaikki maailmalla olevat kaupunkien datakatalogit listaavat ainoastaan jo avoimena olevia datasettejä, mutta mistään ei tunnu löytyvän näkemystä siitä kokonaisuudesta, mitä tietovarantoja kaupungeilla on hallussaan (vaikka ne eivät vielä olisi avoimia). 

Datan uudelleenkäytön ja myös datajournalismin näkökulmasta olisi hyödyllistä, jos voitaisiin luoda kaupunkien tietovarantoihin selkeä yleiskatsaus ja otsikointi, joka kattaisi ne hyvinkin erilaiset aineistot, joita kaupungit organisaatioina hallinnoivat. Tämä helpottaisi tietopyyntöjen tekemistä ja ylipäätään orientoisi datan uudelleenkäyttäjät ajattelemaan laajemmin uudelleenkäyttömahdollisuuksia.

Datajournalismin kurssin puitteissa Annika teki toiveita herättävän löydön Helsingin kaupungin osalta, hän löysi kaupungin tietojärjestelmäluetteloita listaavan sivun.

Kyseiseltä sivulta voi virastokohtaisesti ladata luettelon kyseisen viraston käytössä olevista tietojärjestelmistä. Luetteloiden ajantasaisuus herättää kysymyksiä, koska kaikki kokeilemani noin 5 kpl oli päivätty joko vuonna 2001 tai 2002.

Sivulla on linkitettynä yli 30 tietojärjestelmäluetteloa (word-tiedostoja). Toiset luetteloista sisältävät vain muutaman tietojärjestelmän, mutta monet yksittäisistäkin luetteloista ovat monen sivun mittaisia. Makupalana kokonaisuudesta kopioin oheiseen Google -taulukkoon tiedot kahden viraston (Kaupungin kanslia ja Rakennusvirasto) tietojärjestelmistä. Näissä kahdessa virastossa oli siis vuosituhannen alussa käytössä yhteensä noin 40 luetteloitua tietojärjestelmää. Näin voidaan arvioida, että kaupungilla kokonaisuudessaan on käytössään kenties yli 500 järjestelmää, joista suurin osa sisältää potentiaalisesti datajournalisminkin kannalta hyödyllistä tietoa.

Joitain itseäni kiinnostavia poimintoja näiden kahden viraston tietojärjestelmäluetteloista

• Helsingin kaupungin kunnalliskalenteri - Kaupungin hallinnon rakennetta kuvaava hakuteos
• Asiahallintajärjestelmä - Seurata kaupunginkansliassa valmisteltavien asioiden käsittelyn etenemistä kaupunginhallinnossa 
• Katurekisteri - Katualueiden hallinta
• Konsulttirekisteri (tulossa) - Tiedonhaku
• Patsasrekisteri - Valvonta

Ja kyllä - myös Helsingin kaupungista löytyy puurekisteri, tarkemmin ottaen Rakennusvirastolta löytyy puiden kuntoseurantaan tarkoitetut Katupuurekisteri ja Puistopuurekisteri!

PS: Jos aihe kiinnostaa ja mietit, mitä muuta kaupungin datalla voisi tehdä, kun "puut lähelläsi" puhelinsovelluksen, niin suosittelen tutustumaan esimerkiksi professori Geoffrey Westin ajatuksiin:  New York Times 17.12.2010 - A Physicist Solves the City ja TED Talks heinäkuu 2011 - The surprising math of cities and corporations.

Open Government Data Camp - 2. päivä:

Aamun keynote-puheissa selkeni edelleen, mikä on tämänhetkinen kuuma aihe Open (Government) Data -liikkeessä: skaalan kasvattaminen, ja toiminnan uudelleenorganisointi - tai ainakin uudelleen ajattelu. Puhujat esittivät näkemyksiään siitä, mitä tulisi tehdä, jottei se tukahtuisi, tai niinkuin Chris Taggart esityksensä otsikoksi provosoiden profetoi: How open data community died.

Keinoja esitettiin useita: puhuttiin lisenssoinnin tärkeydestä, oikeiden ihmisten tiimiytymisestä: ohjelmointi- ja visualisointitaidot eivät riitä, vaan tarvitaan myös bisnesälyä ja kykyä puhua politiikasta (ja politikoida?). Andrew Rasiej listasi, että liike tarvitsee manifestin, välineitä mitata ja arvioida onnistumisia ja epäonnistumisia, maailmanlaajuisen kartoituksen siitä, missä avoimen datan kanssa mennään ja lopuksi vielä tapoja palkita onnistumisia.

Tom Steinberg kritisoi vahvasti nykyistä käytäntöä, missä akateemisia verkkodemokratiaan liittyviä projekteja kehitetään ja rahoitetaan, ja nämä tuottavat erilaisia palveluita ja osallistavia saitteja. Seurauksena saitteja on valtavasti, mutta myös rahoitus on ollut valtavaa suhteessa käyttöön: Hänen mukaansa tämäntyyppisillä saiteilla on keskimäärin 400 rekisteröitynyttä kävijää, mikä kertoo varsin vähäisestä vaikuttavuudesta. "This has gone wrong", hän harmitteli, ja kysyi mitä olisikaan voinut tapahtua, jos sama rahamäärä olisi sijoitettu harvempiin, oikeasti hyviin hankkeisiin. Itsekin tutkijana osallistavissa projekteissa olleena myönnän nöyrästi kritiikin osuvan oikeaan vaikuttavuuden suhteen, mutta esitän silti, että akateemisilla hankkeilla kuitenkin on ollut merkitystä yhteiskunnallisen tiedon tuottamisessa ja osaltaan ne ovat voineet käynnistää, vaikkakin sitten hyvin paikallisesti ehkä, osallistavia prosesseja tai vaikkapa saattaneet oikeat ihmiset tekemisiin toistensa kanssa tms.

Miksi Open Data Community sitten kuoli Taggartin tulevaisuusvisiossa?

Koska se oli antanut marginalisoida itsensä.
Vaikka on olemassa hyviä yrityksiä ja avoimeen dataan pohjaavia palveluita, ne eivät ole linkittyneet toisiinsa, eivät muodosta kuvaa kokonaisuudesta, eivät näy hakutuloksissa ("Google hates open data", Taggart latasi).

Taggartin synkkä tulevaisuuskuva (suoraan esityksestä lainaten):

- a highly interconnected world of a very few closed Big Data owners
- data goes in, rarely goes out
- willing purchasers of public data
- open data as historical artefact

Mikä siis neuvoksi?

Me tarvitsemme toimittajia, jotka käyttävät avointa dataa, oli Taggartin vastaus.
Ja lopuksi hän suositteli kaikille tutustumista Carl Malamudin 10 Rules for Radicals

Auli Harju
OGDCamp,
Soho Factory
Varsova

Kirjeenvaihtajanne säkkituolilta:

Open Government Data Camp, Varsova.
1. päivä, track D.

D-tilassa aamupäivän esityksissä oli yhdistävänä tekijänä julkishallinnon budjettien, siis rahankäytön ja resursoinnin avoimuus ja läpinäkyvyys. Kaitlin Lee esitteli muutamia esimerkkejä Usasta ( http://transparency.ct.gov ja http://vttransparency.org ); OpenSpending-projekti esittäytyi. Siihen liittyen, Lucy Chambersilla tiimeineen on kuulemma menossa myös suoraan datajournalismiin linkittyvä projekti, hän kutsui journalisteja nykäisemään hihasta, kehittelevät jotakin työkalua datan hyödyntämiseen, ehkäpä nykäisyn voisi tehdä myös verkon yli? ( https://twitter.com/lucyfedia )

Alek Tarkowski kertoi kokemuksia puolalaisesta julkistalouden datan avaamisesta. Hänen kokemuksensa oli, ettei tällainen data itseasiassa tuota (kansalaisten) osallistumista (engagement). Tarve olisi löytää "tarina datan takaa" (toisin sanoen osoittaa numeroiden ja datan merkitys & liittymäkohdat ihmisten elämään). Vaikkei journalismia mainittu, ilman muuta tämä "tarinointi" olisi/on (data)journalismin tehtävä. Mikä lienee tilanne Suomessa - tuntuu että nimenomaan budjeteista ja niiden visualisoinnista ollaan kiinnostuneita, ilmeisesti suurta yleisöä myöten, koska suomalainen media nimenomaan budjettidataa kuitenkin esittää ja nostaa julkisuuteen, joskus jopa nätisti visualisoituna?

Lopuksi (kaksi viimeistä esitystä trackistä jäivät pois) Matej Kurian argumentoi sen puolesta, että data-aktivismin, tutkimuksen ja hallinnon (policy) linkittyessä löytyy se kohta, jossa avoimella
datalla ja hallinnon prosessien läpinäkyvyydellä on mahdollisuuksia kasvaa. Hänen kokemuksensa Slovakiasta - pieni maa, jossa on samanverran ihmisiä kuin Suomessa - kiertyivät ongelmien ympärillä. Suuri haaste on, miten laajentaa mittakaavaa, päästä pienistä projekteista kohti yhteiskunnan toimintojen kattavaa käytäntöä - jonka tärkeyttä myös David Evans aamun plenaripuheessaan korosti.

Muita Matej'n havaintoja tai oikeammin kohtaamia haasteita olivat
(esitystä lainaten):
1. data presented for its own sake -> not actionable
2. visualization made for its own sake
3. Little research built around data
4. No policy implication

Kuulostaa tutulta, vai mitä?

Ratkaisuehdotuksiksi hän esitti:
- be specific for your goal
- get your team right
- talk to others (how to scale up...)

Muita ratkaisuja, anyone?

naputteli:
Auli Harju

Tänään alkaa varsovassa kaksipäiväinen Open Government Data -Camp ( http://ogdcamp.org ), jonka ohjelmaan kuuluu myös datajournalismia käsitteleviä alustuksia ja sessioita.

Alla allekirjoittaneen (Antti Poikola) ja Marko Latvasen esitys suomen hallinnon avoimen datan tilanteesta. Esitys alkaa noin 3 min. ja 10 s. kohdalta. Katso myös esityksen tausta-aineisto mahdollista.fi -blogista.

Edit: 2.11.2011 muokkasin mindmappia saamieni kommenttien perusteella (katso kommenttiosio) ja levitin ideaa Sitran "uusi demokratia" - teemaisella elinvoimafoorumilla.

Datavaalit 2012 on ehdotus kunnallisvaaleihin tähtäävästä kunnallisidatan scrappaus- ja julkaisukokonaisuudesta, jonka ensisijaisena kohderyhmänä olisivat datajournalistit ja avoimen demokratian sovellusten kehittäjät.

Vaikka julkishallinnon avoimesta datasta puhutaankin Suomessa paljon aina hallitusohjelmaa myöten, niin demokratian ja osallistumisen kannalta keskeisten kunnallisten tietovarantojen avautuminen laajasti ei ole vielä näköpiirissä lähiaikoina.

Screen Scraping -tekniikalla on kuitenkin mahdollista saada nyt kuntien verkkosivuilla hajautetusti olevaa aineistoa koottua datajournalismin ja sovellukehityksen kannalta mielekkääksi kokonaisuudeksi. Esimerkiksi Openly Local -sivustolle on screen scrapattu massiivisesti Britannian eri kuntien talous- ja demokratia- (esim. luottamushenkilöitä) ja asianhallintadataa. Vastaavasti Australiassa toimiva Planning Alerts -sivustolle on screenscrapattu kuntien kaupunkisuunnitteludataa ja toteutettu palvelu, joka sijaintipohjaisesti ilmoittaa vireille tulevista uusista suunnitteluhankkeista tietyllä alueella.

Alla olevaan miellekarttaan (sama Scribd -palvelussa) on hahmoteltu kunnallisvaalien kannalta keskeisiä tietovarantoja, joita Datavaalit 2012 -ehdotuksen mukaisesti pyrittäisiin saamaan ennen vaaleja yhdestä paikasta helposti saataville sekä ladattavassa muodossa, että ohjelmointirajapinnan kautta. Samat tietovarannot on lueteltu teksti muodossa osoitteessa: http://muistio.tieke.fi/datavaali-2012

Toistaiseksi Datavaalit 2012 on minun eli Antti Poikolan yksityisajattelua, mutta tulen ottamaan idean puitteissa yhteyttä eri tahoihin vielä tämän vuoden puolella, katsotaan, mitä tästä syntyy. Myös minuun päin saa olla yhteydessä antti.poikola[a]gmail.com +35844 337 5439

Mindmap:

• PDF -muodossa Datavaalit 2012.pdf
• Freemind -muodossa Datavaalit 2012.mm
• SVG -muodossa Datavaalit 2012.svg
• Flash -muodossa Datavaalit 2012.html

Datavaalit 2012

Ympäristöministeriön ja Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskuksen http://asuntojen.hintatiedot.fi/ palvelussa voi käydä katselemassa toteutuneiden asuntokauppojen hintoja. Kyseinen data tarvitaan tietysti myös kokonaisuudessaan sovelluskehityksen pohjaksi. Tuomo Pietiläinen pyysi dataa puhelimitse ympäristöministeriöstä. Vastaus (puhelimessa) oli, että ovat sopineet tiedon tuottajien eli kiinteistönvälittäjien kanssa, ettei dataa jaeta eteenpäin.

Täytyi siis tehdä tietopyyntö.

----

Asiakirjojen julkisuuslainmukainen pyyntö saada julkinen asiakirjatiedosto
 
Asiakirjojen julkisuuslain mukaan viranomaiselle saapunut asiakirja on julkinen. Asiakirjojen julkisuuslaki koskee myös niistä muodostettua datamuotoista tiedostoa.
 
Pyydän saada käyttööni koko asuntokauppojen toteutuneiden hintojen tilaston. Tarkoitan oheisella sivulla olevaa tilastoa http://asuntojen.hintatiedot.fi/
 
Ystävällisin terveisin
 
Tuomo Pietiläinen
toimittaja
Helsingin Sanomat