Verkkotyökalujen ja toimintatapojen kehitys luo painetta oppilaitoksille uudistaa opetusta entistä nopeampaan tahtiin. Uusia opetettavia asioita ja aiheita syntyy jatkuvasti.
Datajournalismi on esimerkki vielä heikosti jäsentyneestä aihealueesta, joka on kuitenkin nopeasti kasvamassa niin merkittäväksi, että monet yliopistot, ammattikorkeakoulut ja vapaan sivistystyön oppilaitokset haluaisivat lisätä sen osaksi opetustarjontaansa.
Teemana datajournalismi nousi esille Suomessa vahvasti vasta vuoden 2011 aikana ja aiheesta ei tuolloin ollut suomenkielistä oppimateriaalia, eikä juurikaan kokemuksia soveltuvista oppimismenetelmistä tai kurssisisällöistä.
Seuraavaksi esitellään tiiviisti kolme kantavaa ajatusta, joiden johdattelemana datajournalismin opetusta on tuotu suomeen. Esimerkketoimia ja kantavia ajatuksia voi soveltaa datajournalismin lisäksi muihin uusiin aihealueisiin, joidenka opetusta on tarvetta kehittää nopeasti ja verkostomaisesti.
1. Ajatus: Uusien aihealueiden omaksuminen tapahtuu edelläkävijöiden verkostoissa
Aivan ensimmäiset kiinnostuneet toimivat yleensä irrallaan toisistaan ja ovat opiskelleet aihetta omilla tahoillaan jo ennen kuin mitään verkostoa on syntynyt. Blogien ja sosiaalisen median kautta nämä pioneerit ennen pitkään löytävät toisensa ja alkavat ensin löyhemmin ja myöhemmin ehkä tiiviimmin verkostoitua jaetun kiinnostuksenkohteen ympärille.
Verkoston kehittymistä on mahdollista tukea muun muassa perustamalla ja ylläpitämällä keskusteluympäristöjä, järjestämällä tapaamisia ja aktiivisesti linkittämällä toimijoita keskenään.
Esimerkkinä suomalainen datajournalismin verkosto
- Datajournalismi Facebook-sivu (556 tykkäystä)
- Datajournalismin avoin tukiryhmä (88 jäsentä)
- Datajournalismiopet fb-ryhmä (11 jäsentä)
- Twitter-tili @Datajournalismi (512 seuraajaa)
- Twitter hashtagi #datajournalismi
- Livetapaamisia: Datajournalismin päivä, HsOpen, Hacks&Hackers HKI, Datajournalism topic stream at OKfestival…
- Sähköpostilistat tiedotus ja keskustelu (poistettu käytöstä)
2. Ajatus: Kun ihmiset haluavat tietoa uudesta asiasta he googlettavat sitä
On tyypillistä, että aluksi uudehkoista aihepiireistä on verkossa tarjolla enemmän tietoa englanniksi ja muilla valtakielillä, mutta suomenkielinen sisältö on vähäistä ja usein terminologiakin saattaa olla jäsentymätöntä.
Aihepiirin avainkäsitteiden vakiintumista voi vauhdittaa luomalla suomenkielistä verkkosisältöä, joka on hyvin näkyvillä Google-hauissa.
Esimerkkinä suomenkielinen datajournalismin verkkopresenssi
Kahden vuoden aikana datajournalismi on terminä vakiintunut käyttöön. Aiemmin oli rinnakkaiskäytössä muun muassa tietokantajournalismi ja tietojournalismi. Datajournalismille aiheena ja suomalaiselle datajournalismin verkostolle on kehittynyt osin tavoitteellisen kehitystyön tuloksena selkeä verkkopresenssi. Ohessa on Googlen ensimmäiset hakutulokset sanalla “datajournalismi” (Firefox anonyymi selailu -tilassa 18.5.2013 tilanteessa). Wikipedia, oma verkkotunnus (datajournalismi.fi), sisällöllisesti rikkaat blogit, perinteisen median verkkosivut ja sosiaalisen median alustat, kuten Twitter ja Facebook nousevat hakutuloksissa korkealle.
- Wikipedia-artikkeli – Artikkeli perustettu 29.6.2011
- Datajournalismi.fi – Sivusto perustettu datajournalismin päivää varten syyskuussa 2011
- Teemo Tebestin blogi – Teemo on blogannut joulukuusta 2011 lähtien
- Hesarin datajournalismi – Hesari on suomalaisen datajournalismin pioneereja – ensimmäinen HS Open oli 14.3.2011
- Kuvalehden datajournalismi – Myös Suomen Kuvalehti lähti aikaisin liikkeelle datajournalismissa
- Twitter #datajournalismi
- Twitter @datajournalismi
3. Ajatus: Aiheen vakiintuminen osaksi oppilaitosten opetustarjontaa edellyttää laadukkaita oppimateriaaleja
Avoin lisensoiti ja oppimateriaalien jakaminen verkossa sopii erityisen hyvin tilanteisiin joissa käyttäjät kehittävät ja kartuttavat yhteisiä sisältöjä vaiheittain käytön myötä. Ei ole järkevää, että jokainen saman aiheen opettaja tekee omat oppimateriaalit alusta asti itse. Avoimet verkkoaineistot pysyvät paremmin ajantasaisina, kun käyttäjät voivat parantaa niitä. Opettaja voi vaihtaa avoimessa oppikirjassa olevat tehtävät paremmiksi. Verkon kautta sisällöt ovat helposti saatavilla ja niitä voivat hyödyntää opettajat, oppilaat, oppilaitokset ja kaikki muut oppimisesta kiinnostuneet.
Avoimien verkkoaineistojen kehittäminen voidaan käynnistää kokoamalla riittävän laadukas siemenaineisto, joka pyritään saamaan useamman opettajan käyttöön.
Esimerkkinä suomenkielinen datajournalismin avoin oppimateriaali ja opettajaverkosto
- Datajournalismi.fi -tutoriaalit – Pääosin Antti Poikolan ja Jarno Liskin tekemiä tutoriaaleja, joita on käytetty useissa koulutuksissa
- Wikiopiston linkkilista – Joukkoistamalla koottu kattava linkkilista suomenkielisiin datajournalismiaineistoihin
- Opettajien tapaamiset – Jyväskylän yliopisto ja Tampereen yliopisto ovat vuorollaan isännöineet datajournalismin opettajien tapaamisia
- Vierailijaluennot – Datajournalismin kursseja eri organisaatioissa vetäneet ovat toimineet vierailijaluennoitsijoina toistensa kursseilla
- Wikiopiston kurssirunko – Eri kurssien kokemusten perusteella muodostetaan yleinen modulaarinen datajournalismin kurssirunko (kesken)
Yhteenveto
Uusi aihepiiri osaksi eri oppilaitosten opetustarjontaa:
1. Tue edelläkävijäverkoston syntymistä
Olennaista on löytää kiinnostuneet ihmiset ja toimia avoimesti ja osallistavasti – ei omia tai dominoida aihepiiriä.
2. Luo selkeä verkkopresenssi aiheelle ja verkostolle
Jos aiheesta ei ole Wikipedia-artikkelia, aloita se heti ja luo yhdistävä selkeä sivusto oman verkkotunnuksen alle – nämä teot paaluttavat verkkopresenssiä parhaiten.
3. Käynnistä avoimien yhteiskäyttöisten oppimateriaalien tekeminen ja opettajien yhteistyö
Avoimen oppimateriaalin tekeminen on helppoa, mutta työlästä – se, että materiaalin saa useiden opettajien käyttöön on vaikeaa, mutta säästää jatkossa kaikkien vaivaa.
Otavan Opisto käynnisti vuoden 2012 alkupuolella datajournalismin opetuksen verkostopilotin osana Avoimuudesta Voimaa Oppimisverkostoihin (AVO2) -projektia. Pilotissa on kehitetty datajournalismin koulutusta ja oppimateriaaleja eri toimijoiden välisenä yhteistyönä. Yleisemmällä tasolla on etsitty keinoja siihen, miten uusi aihepiiri voidaan nopeasti viedä osaksi eri oppilaitosten opetustarjontaa tukeutumalla avoimiin verkostomaisiin toimintamalleihin.
Recent Comments